24. huhtikuuta 2007

Toiminnantäyteinen viikonloppu, osa 1.

Päivittäisten merkintöjen ketju pääsi hieman katkeamaan, mutta joskushan sitä on tehtävä jotain mistä kirjoittaa. Viime viikonloppuna ei juurikaan koneen ääressä tullut istuskeltua...

Perjantain virallinen puoli, eli japanintunnit ja labrassa puuhailu sujuivat ilman suurempia yllätyksiä. Japanin tunnilla opeteltiin esittelemään itseään joten siinä ohella tuli tutustuttua suurimpaan osaan ryhmästä. Nimetkin sai ylös kun se oli osa harjoitusta.

Illalla oli sovittu että lähdettäisiin porukalla iltaa viettämään. Siispä suunnistettiin polkupyörillä keskustaa kohti. Seurueessa oli neljä suomalaista ja kaksi korealaista, hurja joukko siis. Aluksi vaikutti että kaikki ravintolat ovat täynnä, mutta koska valinnan varaa riittää kiertelyn tuloksena lopulta löytyi perinteinen japanilainen ravintola josta saimme pöydän kuudelle. Syötäväksi tilattiin sashimia, eli kulhollinen erilaisia kaloja ja muita meren herkkuja josta sitten porukalla syötiin. Ateriaan kuului myös paljon muuta syötävää, mutta en lähde tässä koko ruokalistaa erittelemään.

Aterian jälkeen matka jatkui kuppilaan jossa sai kiinteällä taksalla tilata juomia määrätyn ajan, kunhan osti myös jotain syötävää. Tilasimme itsellemme kahden tunnin paketin ja syötäväksi pitsoja ja muuta oletettavasti pientä purtavaa. Pitsat olivat kuitenkin yllättävän suuria joten alle syödyn täyden aterian jälkeen syötävääkin riitti enemmän kuin kylliksi.

€siinä sitten juomia tilaillessa tunnelma kohosi ja keskustelua käytiin vilkkaasti. Myös viereisen pöydän japanilaisnuoret kiinnostuivat erikoisesta seurueestamme. Japanissa tuollaisten paikkojen menestys perustuu siihen etteivät paikalliset juo paljoakaan yhtenä iltana vaikka saisi vapaasti tilata. Kuitenkin sekä suomalaisilla että näköjään myös korealaisilla kuppi nousee keskimäärin vilkkaammin. Kunnon teekkariseurue saisi kahdessa tunnissa baarin tyhjäksi kun uisukii-rokku (whiskey on the rocks) tarjoillaan tuopissa.

Kuitenkin kaikilla pysyi tolkku sen verran matkassa että ketään ei tarvinnut kantaa ulos ja kaikki jopa pääsivät polkupyörien kanssa turvallisesti takaisin kämpille. Osa lähti vielä huoneeseen "jatkoille", mutta itse menin nukkumaan kun kellokin oli jo paljon.

Lauantaille oli myös etukäteen tiedossa paljon ohjelmaa. Ei kuitenkaan onneksi aivan aamusta. Kahdelta oli @home kansainvälisen opiskelijakerhon Ohanami, eli tuo jo aiemmin esitelty kirsikankukkien katselu piknik. Paikalle olikin kertynyt hienon kevätsään houkuttelemana paljon ulkomaisia ja japanilaisia opiskelijoita. Omassa ryhmässä oli itseni ja japanilaisten lisäksi opiskelijoita ainakin Australiasta, Ranskasta, Meksikosta, Egyptistä ja Thaimaasta. Ohjelmassa oli syömisten lisäksi myös pelejä ja muuta mukavaa. Tulipa taas tutustuttua varsin erilaisiin kulttuureihin.

Sää lauantaina oli todellakin lämmin varmaan +20 ellei yli. Edes osittainen pilvisyys ei ulkoilua haitannut kun sadetta ei tullut. Kirsikkapuut ovat paikoin jo kukintaa lopettelemassa, mutta toisin paikoin juuri lauantai oli niille mitä parhainta aikaa.

Lauantai-iltana puolestaan oli vuorossa toisen opiskelijajärjestön tervetulojuhlat. Ilmainen ruoka lienee hyvä houkutin, silla tupa oli aivan täynnä vanhalla International Housella (sijaitsee uuden, jossa siis itse asun, vierellä). Tarjottavaa riitti kuitenkin kaikille varsin hyvin.

Ruokailun jälkeen pöydät siirrettiin sivuun ja samalla paikalla alkoi dance party. Itse kun olen rento kuin seipään niellyt meinasi homma mennä seinustalla seisoskelun puolelle. Kuitenkin eräs tyttö (jonka nimeä en häpeäkseni tiedä) on selvästi ottanut asiaksi muuttaa jäykkää suomalaista luonnetta ja koetti parhaansa mukaan saada meitä liikkeelle seinään nojaamasta. Ja myös jossain määrin onnistuen.

Myöhemmin illalla myös japanin kurssilta tuttu kiinalaistyttö tuli myös pyytämään tanssimaan, joten ajattelin että kai sitä täytyy vaan parhaansa yrittää. Siinäpä se ilta vierähti tanssiessa ja jutellessa (sen minkä musiikin yli sai huudettua), mitä en normaalioloissa tee koskaan, mutta ei täällä mikään muukaan ole niin kuin on tottunut. Tanssin alkaessa aloitettiin myös juoien myynti, mutta suurin osa porukasta nautti vain hyvästä tunnelmasta.

Yhdeltätoista tuli asuntolan vartija jälleen muistuttamaan että hiljaisuus koskee kaikkia ja tapahtuma loppui siihen että porukalla järjesteltiin tilat takaisin normaalitilaan. Kämpile päästyäni Mikko ja Yuu olivat virittelemässä tietokonetta olohuoneen televisioon kiinni elokuvan katselua varten. Siinä sitten kokattiin vielä riisiä yöpalaksi ja katsottiin Apocalypto. Leffan jälkeen taas nukumaan.

Jatkuu myöhemmin, sillä tapahtumia riittää vielä, mutta kello on jo paljon...

Kuvat olisi tietysti tähän jälleen mukavia, mutta itseä koskevat kuvat on toisten kameroissa ja ovat kyllä luvanneet toimittaa niitä minulle, mutta vielä niitä ei ole kuulunut.

2 kommenttia:

mpassitr kirjoitti...

Luen parhaillaan Kyllikki Villan matkakertomusta maailman meriltä "Vanhan rouvan lokikirja". Tämä ilmaiseksi netistä luettava Jaappaniin sijoitettu "For the nice tomorrow" -toimintakertomus hakkaa kyllä tuon kirjakaupasta rahalla ostetun kirjan kiinnostavuudessaan ja tyylissään mennen tullen.

Hannu kirjoitti...

Mukava aina saada kommentteja että tarinointia jaksetaan myös seurata, siitä saa aina lisää motivaatiota kirjoittamiseen.