Iltapäivällä kävin siis pesukoneen kanssa taistoon. Vastustaja oli kieltämättä kova, mutta kun hylkäsi Suomalaisen pesukone-logiikan tyystin alkoi koneen sielunelämä avautua, valittavia säätöjä olivat veden määrä, huuhteluiden kesto, linkousten säätö ja kuivauksen aika. Pesukone siis sekä pesi että kuivasi, kaikki yhdessä yli kahden tunnin sessiossa. Aikaa se siis otti, mutta tuloksena oli pino puhtaita vaatteita kaappiin laitettavaksi (viikkaamisen joutui hoitamaan itse). Se mikä eniten hämmensi oli ettei koneessa ollut lämpötilan säätöä lainkaan. Mitä ilmeisemmin koko toimitus hoidetaan haalealla vedellä ja lämpöä syntyy ainoastaan kuivaamisessa. Oli miten oli, pesutulos on hyvä.
Sitten olikin aika asuntolan tervetulojuhlaan, sisään mentäessä jokainen kirjoitti itselleen nimilapun johon laitettiin nimen lisäksi kansallisuus sekä huoneen numero, tarkoituksena oppia tuntemaan naapurinsa. Moni japanilainen oli vasta juuri saapunut paikalle kevätlomalta ja saman solunkin asukkaat tapasivat toisiaan ensimmäistä kertaa juhlassa. Tarjoilu oli jälleen Japanilainen seisova pöytä, oleellinen ero suomalaiseen on että ruoka pysyy pöydän ääressä ja ihmiset seisovat pöydän ympärillä lautaset kourassa.
Herkkuja oli jälleen tarjolla jos jonkinlaista enkä vieläkään ole kohdannut ruokaa jota en olisi saanut syötyä. Kun kalatkin osataan laittaa niin ettei niistä tule piikkilankaesteitä ei sitä juurikaan tarvitse pohtia että mitähän mikäkin mahtaa olla. Syötäväksi ne kaikki on tarkoitettu.
Kuitenkin myös nyt oli mainio tilaisuus oppia mitä eri ruokalajit olivat koska paikalla oli myös japanilaisia jotka yllättävänkin mielellään puhuivat englantia parhaansa mukaan. Alkoi melkein hävettää oma saamattomuus japaninkielisten lauseiden muodostamisessa.
Juhla oli varsin mukava ja tuli vähintään ohimennen juteltua useankin japanilaisen, kiinalaisten, tanskalaisen, venäläisen, tshekkiläisen sekä kanadalaisen (äidinkieleltään ranskankielisen) opiskelijan kanssa. Tilaisuudella oli hyvä osanotto ja se toimi hyvin vähentämään kieli- ja kulttuurimuureja, ainakin omasta mielestäni. Tulipa jopa avoin kutsu kiinalaisten tyttöjen kämpille...
Juhlan lopuksi oli leikki jossa jokainen kirjoitti maataan koskevan kyllä tai ei tyyppisen kysymyksen ja kysymyksen esittämisen jälkeen piti mennä kyllä tai ei puolelle salia. Itsellä homma karahti jo ekaan kysymykseen kun Tshekki ei muka ollutkaan Keski-Euroopassa... Kai se sitten riippuu näkökulmasta. Juhlasta jäi mukava tunnelma, itselle on mieleen tämän tyyppiset alkoholittomat juhlat joissa on silti hyvä tunnelma.
Kämpille palattuani pesin myös vaaleat pyykit kun kone kerran oli hallussa (edes jollain tavoin), mutta huoneeseen sulkeutumisen sijasta jin olohuoneeseen istuman ja katsomaan baseballia tvstä, urheilulähetykset ovat helppoja kun ei selostusta tarvitse kokonaan ymmärtää. Mikko ja Yuu lähtivät jonnekkin juhlimaan, mutta itsellä oli tunne ettei sitä joka ilta viitsi.
Tällä kertaa vaisto osui oikeaan sillä myöhemmin olohuoneeseen ilmaantui myös pari kämppäkaveria joiden kanssa aluksi keskusteltiin baseballista, suomalaisesta pesäpallosta olimme kertoneet jo aiemmin. Sitten pelasimme peliä jonka oli kuulemma kehittänyt Tohoku Universityn professori. Peli oli varsin hauska ja pelasimmekin useita kierroksia. Jotenkin keskustelu kääntyi Suomeen ja se tuntuikin heille olevan kiinnostava aihe. Yritin parhaani mukaan vastailla kysymyksiin, mutta enpä osannut äkkiseltään heittää lakimiesten määrää Suomessa. Oikeustieteen opiskelijoina se heitä kiinnosti ja osasivat kertoa lakimiesten määrän Japanissa.
Keskustelu jatkui pitkään ja näytin heille ottamiani valokuvia Suomesta sekä soitin Suomalaista musiikkia siitä valikoimasta mikä koneella nyt sattui olemaan. Ilta sujui varsin mukavasti ihan pienellä porukallakin ja todellista kulttuurivaihtoa oli havaittavissa. Ilta meni varsin pitkäksi, mutta oli sen arvoinen. Muutenkin voisi sanoa että jälleen yksi hyvä päivä takana, jalatkin saivat kaipaamaansa lepoa kun en erityisen pitkiä matkoja vaeltanut minnekään tänään.
Kyllä niitä kuvia tulee enemmänkin jossain vaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti