Golden Week alkaa

Lauantaina käytin jälleen tilaisuuden hyväksi ja nukuin pitkään, aamupalalla suunniteltiin mitä päivän aikana tehtäisiin, mutta mihinkään muuhun tulokseen ei päädytty kuin että illalla voisi lähteä jonnekin porukalla. Aamupalan jälkeen jatkoin lepäilyä ja taisi siinä vielä vähäksi aikaa nukahtaakin.

Lopulta iltapäivän puolella sain itseni liikkeelle ja koska sää oli varsin suotuisa päätin lähteä polkupyörällä tutustumaan lähiympäristoon myös koulureittien ulkopuolella. Kapeat kadut muuttuivat pohjoiseen mentäessä nopeasti varsin mäkisiksi ja lenkki muuttui lähinnä taluttamiseksi. Maisemat olivat kuitenkin varsin hienot ja ei voinut kuin ihailla tilankäytön tehokkuutta.

Ennen pitää päädyin kuitenkin suuremman kadun alkuun ja sitä kautta lopulta keskustaan, jossa myös siellä riittää edelleen paljon uutta aina ihmeteltäväksi. Nälkä meinasi kuitenkin painaa päälle, niinpä menin ramen (kiinalaiset nuudelit japaniksi) kuppilaan, jossa haluamansa annos maksettiin automaattiin ja automaatin tulostama kuitti vietiin tiskille niin annos oli valmis parissa minuutissa. Todellista pikaruokaa, mutta varmasti täyttävämpää ja edullisempaa kuin mikään hampurilaisateria tai vastaava.

Lounaan jälkeen matka jatkui kauppojen valikoimaa ihmettelemään. Kaikkea mielenkiintoista löytyy aina helposti, mutta onneksi esimerkiksi digikameroita, vaikka edullisia ovatkin, ei niitä aivan ilmaiseksi jaeta, niinpä pahimmat impulssiostokset saa pysymään kurissa. Hiiren kuitenkin hankin tietokoneelle mukavampaa pöytäkäyttöä varten. Japanilaisen näppäimistön jätin vielä hankkimatta vaikka sellainenkin tietyissä tilanteissa olisi käytännöllinen.

Siinä alkoi päivä jo kääntyä iltaan kun Mikko soitti ja kysyi mitä olin ajatellut illan suunnitelmaksi. Olivat lähes samalla porukalla kuin edellisenä viikonloppuna lähdössä iltaa viettämään, ja koska tarkoitus oli lähteä kaupunkiin ajattelin etten viitsi edestakaisin polkea, niinpä jäin kaupunkiin kiertelemään ja odottamaan. Loppuajasta ihan vaan istumaan ja lepuuttamaan jalkoja. Illasta väkeä olikin liikkeellä paljonkin, osa varsin juhlatunnelmissa. Ei mitään suomalaistyylistä örvellystä, mutta hieman hilpeässä tilassa. Tulipa eräs nuori mies keskustelemaan kanssani englanniksi, jota harvoin tapahtuu normaalioloissa.

Lopulta Mikko soitti uudelleen ja kertoi että olivat matkalla jo ja kohde olisi irlantilainen pubi. Ei erityisen japanilaista, mutta varsin erikoista sinänsä. Siellä sitten otettiin pari Guinessia ja syötiin pubiruokaa. Annokset yllättivät jälleen suuruudellaan ja tuo kävikin hyvin illallisesta. Pubissa oli hyvä tunnelma, paljon väkeä ja elävää musiikkia, varsin suosittu paikka selvästi. Iltaa jatkettiin toisessa kuppilassa jossa päätimme kokeilla hieman erikoisempia juomia, kuten pirtelöstä tehtyä drinkkejä. Kaikki pääsivät lopulta kunnialla takaisin kämpille, tavarat mukana ja kaikki.

Sunnuntaina sää oli edelleen lämpimämpi kuin lauantaina, mutta niin ikään pilvinen. Ei kuitenkaan sateisen oloinen. Olimme heti aamupäivästä liikkeellä koska asemalla oli tapaaminen jälleen Group Morin tapahtumaan, jonka luonne ei itselle ollut täysin selvinnyt ennen lähtöä, mutta mukaan päätin lähteä vaikka uni olisi vielä ehkä maistunut.

Matkalla asemalla mukaan liittyi myös muita vaihto-oppilaita jotka olivat tulossa samaiseen tapahtumaan. Asemalla oli lopulta koossa kymmenkunta ulkomaista opiskelijaa eri puolilta maailmaa ja lisäksi Group Morin edustajat. Ohjelma oli nimikkeellä "picnic and walking" ja tapahtumapaikalle mentäisiin junalla.

Jo pelkkä junamatka oli varsin mielenkiintoinen, sillä maisemat olivat varsin vaihtelevat. Varsinkin vuoristo oli näin lakeuksiin tottuneelle varsin vaikuttava näky. Matkan varrelle mahtui kaikenlaista riisipelloista asutukseen ja teollisuusalueisiin. Matka ensimmäiseen kohteeseen, Oogawaraan kesti junalla reilun puoli tuntia. Kyseessä on pieni maalaiskaupunki, jossa heti kadutkin oli hieman väljempiä ja muutenkin varsin viihtyisän oloista. Paikka on kuulemma suosittu turistikohde varsinkin kirsikkapuiden kukkiessa.

Lyhyen kävelymatkan päässä oleva joen varsi olikin reunustettu kirsikkapuilla ja puistossa oli kuulemma 10.000 kirsikkapuuta. Kukinta oli jo kuitenkin pääosin ohi ja sitä mukaa liikkeellä ei ollut paljoakaan muita turisteja, kuitenkin puissa oli vielä sen verran kukintoja että sopivan tuulenvireen osuessa ilmassa leijaili vaaleanpunaisia terälehtiä paikoin runsaastikin. Ja jotkut harvat puut kukivat edelleen.

Joen varrella oli paikallisilla asukkailla kasvimaita joilla kasvatettiin kuka mitäkin ja joillakin palstoilla oltiin aktiivisesti puutarhatöissä. Piknikpaikka löytyi kasvimaitten lähistöltä olevalta aukiolta. Tarjolla oli jälleen monenlaisia kotitekoisia herkkuja ja muuta naposteltavaa. Ruokailun jälkeen oli jonkun aikaa rentoa oleskelua ja pelaamista. Mukana oli sulkapallosetti ja löysivätpä jopa pesäpallon (amerikkalaistyylinen softball pallo) heiteltäväksi. Pelkästään kuvaamista riitti sillä paikka oli varsin komea, taustalla Zao-san, seudun korkein vuori.

Piknikin jälkeen matka jatkui junalla Siroshiin, jossa sijaitsee restauroitu samuraiajan linna. Siroshi oli myös viehättävä pikkukaupunki jossa paikallinen turismi vaikutti olevan merkittävä elinkeino. Linnan ympärille on suunniteltu kokonainen kävelykierros erilaisine nähtävyyksineen. Kavutessani portaita mäelle jossa linna sijaitsee onnistuin kompuroimaan sen verran että luulin jo rikkoneeni kamerani. vääntyneen linssin sai kuitenkin lopulta takaisin paikoilleen ja kuvaaminen sai jatkua.

Itse linna oli varsin hieno paikka, kokonaan puusta rakennettua linnaa ympäröi suuri puisto ja kolmikerroksisen linnan ylimmästä kerroksesta oli hieno näköala joka suuntaan. Ennen matkan jatkamista kaikki halukkaat saivat poseerata samuraiasussa, joka oli tosin pelkistetty kypärään, liiviin ja miekkaan (vain tupessa oleva kahva). Toinen kohde missä kävimme oli perinteinen samurain asunto joka oli niin ikään laitettu museoksi jossa esiteltiin samuraiden elämäntapaa.

Päivän kierros oli mielenkiintoinen ja antoisa, mutta kun asemalle päästiin takaisin alkoi väsymys painaa jaloissa itse kullakin. Matka junalla Sendaihin kesti yli tunnin ja vaikka kuinka olisi tahtonut katsella maisemia meinasi silmät väkisin painua kiinni lähes kaikilla. Kuitenkin pidettiin huolta että kaikki jäivät pois junasta Sendaissa.

Siinä sitten kiitimme oppaitamme hienosta päivästä ja lähdimme porukalla sushi ravintolaan illalliselle. Paikka oli sellainen jossa annokset kiertävät liukuhihnalla ja siitä saa poimia mikä tuntuu sopivalta. Ruokailusta maksetaan sitä mukaa montako minkäkin väristä lautasta on itselleen kerännyt, hinnat vaihtelevat 100 jenistä yli 300 jeniin annoksen tyypin mukaan. Erinomainen tilaisuus maistella kaikenlaista. Tulipa otettua varsin erilaisia herkkuja taas tyyliin "tuo lautanen tuosta".

Maanantai olisi Golden Weekin ensimmäinen lomapäivä, mutta silti sunnuntaina illalla ei ihmeempiä jaksettu. Johan siinä oli yhdelle päivälle tekemistä. Kuvia tuli otettua muistikortin täydeltä kun kamera lopulta olikin edelleen kunnossa.

Sää maanantaina oli aurinkoinen ja todella lämmin, lähes kesäisen tuntuinen. Kun ei muutakaan ohjelmaa ollut lähdimme Mikon kanssa kaupungille katselemaan ja siellä olikin kaikenlaista tapahtumaa. Esityksiä ja sen sellaista. Suuremmat kaupat olivat auki ja hyvä sää oli houkutellut väkeä liikkeelle varsin paljon. Suuria hankintoja pyrin välttämään, silla visa-laskuun on kuukauden mittaan kertynyt kaikenlaista, ei kaikkia rahojaan kannata heti alkuun polttaa.

Päivä sujui varsin rennosti ilman sen kummempaa ohjelmaa. Kauppakierroksen jälkeen pyöräilimme jälleen hieman asuntolan lähistöllä. Tavoite oli löytää lähileipomo josta saisi paikallisia herkkuja, mutta se oli vapaapäivänä kiinni. Illemmalla sitten vaan supermarketista syötävää, se kun on auki 24 tuntia joka päivä.

Tarinaa on jo kertynyt, mutta menköön nyt tämäkin päivä samaan konkurssiin. Golden Week ei siis kokonaan ole kansallisia lomapäiviä vaan tiistai ja keskiviikko ovat arkipäiviä. Monet pitävät silloin tosin lomiaan, mutta yliopistolla ne ovat opetuspäiviä. Kielioppikurssilla oli kuitenkin hieman kato käynyt kun jotkut pitivät omaa lomaa ja lähtivät matkailemaan. Sillä porukalla joka paikalla oli tunnit menivät varsin mukavasti ja jopa hauskaakin oli.

Kielikursseilla on mukava tunnelma ja opitaan hyödyllisiä taitoja kuten numeropalvelun kanssa asiointia. Soitettiinpa sinne ihan oikeasti ja harjoitellun rakenteen mukaan kysyttiin paikallisen taidemuseon numeroa minkä jälkeen museosta aukioloaikoja. Ei kuitenkaan kaikki lähtenyt soittelemaan vain ainoastaan yksi, eihän sitä nyt häiriköimään ollut tarkoitus käydä.

Oppituntien jälkeen kävelimme porukalla parin kurssikaverin (Chun Li ja Han, molemmat kiinalaisia) kanssa Aobayamalle. Keskenään puhuivat kiinaa josta olen aivan pihalla, mutta kohteliaasti kyselivät minultakin jotain englanniksi aina välillä. Reitti oli minulle uusi koska se johti eri puollelle kampusta kuin missä oma laboratorioni on. Kysessä on vahvistettu metsäpolku joka oli varsin mielenkiintoisen näköinen, mutta aivan virallinen kulkureitti. Aobayamalla käytiin syömässä ja kukin lähti omalle laboratoriolleen eri puolella kampusta.

Labrassa koitin tonkia lisätietoja netistä siitä mitä minun tutkimus oikeastaan käsittelee ja muuten opiskella asioita. Labrassa olivat kaikki kyllä paikalla, mutta yllättävän aikaisin oli väki lähdössä pois, jo puoli seitsemän aikoihin viereisen pöydän tyttökin lähti kotiin, yleensä hän jää paikalle vaikka oman ajantajun mukaan kuinka myöhään lähtee. Lieneekö Golden Weekillä kotonakin hauskempaa. Ennen kuin itse lähdin varmistin vielä olisiko keskiviikon urheiluvuoro myös tällä viikolla, kuulemma olisi ja huomenna pelataan koripalloa.

Siitäpä sitten ruokalan kautta kämpille. Sää oli sumuinen ja ilma oli aivan tolkuttoman hiostava, vaikka ei ollut yhtä lämmin päivä kuin eilen, kuitenkaan ei oikeasti satanut. Ilta onkin aika mennyt tämän tarinan kanssa, pyykkiä pestessä, imuroidessa ja iltapalaa viritellessä. Huomenna siis olisi koripalloa ja kanji-oppitunti, koitan osua oikeaan bussiin tällä kertaa jos bussilla kuljen...

Kuvia on siis todella paljon olemassa, mutta niiden limittäminen tekstiin olisi kertomuksen pituudesta johtuen työlästä, mutta tässä niitä olisi albumeina:

Lauantai 28.4.2007

Sunnuntai 29.4.2007