Kun kerran nettiyhteys on väliaikaisesti poikki, mitä sitä muutakaan mahtaa kuin kirjoitella hieman taas rästiin jäänyttä blogia näin omalle koneelle valmiiksi. Lauantai-iltaan taidettiin jäädä viime näkemällä.
Illalla oli siis Sarahin syntymäpäiväjuhlat. Sarah on amerikkalainen vaihto-oppilas, jota ei kukaan meidän porukasta oikeastaan tunne, mutta paikalle kutsuttiin kaikki tuttujenkin tutut ja muut halukkaat. Meille kutsu kävi Atsukon kautta, jonka puolestaan Yuu tapasi parin viikon takaisilla Dance Partyillä. Joku voi piirtää kaavion verkostosta jos tahtoo, mutta joka tapauksessa kutsu juhliin tuli.
Siitäpä sitten haettiin jotain viemisiä, ettei aivan tyhjin käsin tarvinnut paikalle ilmaantua. Sää oli suotuisa ulkona järjestettäville grillijuhlille ja tarjoilua riitti järjestäjien puolesta ja vieraiden tuomisista. Ilta sujui varsin mukavasti keskustelun merkeissä, uusia tuttavuuksia tavatessa ja saivatpa myös erilaisia lihoja ja kaloja lopulta grillattua vaikka sopivan hiilloksen aikaansaaminen ei oikein meinannut luonnistua.
Kun vahtimestari tuli tyypilliseen tapaan ilmoittamaan että nyt olisi sopiva aika lopetella juhlia ja varmistamaan että grilli sammutetaan oikein, lähdimme minä, Yuu, Atsuko ja Yumi vielä kaupungille jatkoille. (kaavion piirtäjille tiedoksi, Yumi on puolestaan Atsukon ystävä, ja ilmeisesti tuntee myös Sarahin, sillä oli juhlille tullut) Liikkeellä olimme Yumin autolla ja siten paikka tai reitti sinne ei ole täysin selvillä. Kuitenkin auto meni parkkiin varsin mielenkiintoiseen nosturiviritelmään rakennuksen sisällä. Hieman vaikea kuvailla laitoksen luonnetta, mutta varmasti tehokasta tilankäyttöä.
Itse kuppila oli varsin miellyttävä hyvin Japanilaistyylinen paikka, jossa oli joka seurueelle oma huone. Onneksi kuitenkin lattiassa oli syvennys jaloille, joten sai istua aivan normaalisti, kahdessa tunnissa olisi jalat puutuneet melko pahasti lattialla istuessa.
Kun kerran oli viehättävää seuraa, oli illan luonne hieman eri kuin miesporukalla, toki siinä muutama drinkkikin otettiin, mutta enemmänkin ilta meni ruuan ja keskustelun merkeissä. Takaisin kämpille päästyä oli kello kuitenkin jo paljon, ja koska seuraavallekin päivälle oli ohjelmaa tiedossa, ei siinä muu auttanut kuin käydä nukkumaan.
Sunnuntaina puolelta päivin oli Group Morin Lunch Party. Yhdentoista aikoihin oli kämpällä kovin hiljaista, enkä viitsinyt ketään herätellä, koska tiesin kaikilla menneen myöhälle, niinpä lähdin yksin kohti viereistä International Housea ja jälleen ilmaista lounasta. Sää oli mukavan lämmin ja aurinkoinen, mutta tuuli oli puuskissa erittäinkin voimakas. Kuitenkin tarjoilut oli viritelty ulkosalle levitetyille pöydille.
Alkuun vaikutti että olisin ainoa ei-aasialainen joka oli sunnuntaipäivään viitsinyt herätä, kuitenkin tarjoilun alkaessa paikalle ilmaantui muitakin länsimaisia, lienee ilmainen ruoka kuitenkin riittävä houkutin. Ruoka olikin hyvää ja sitä oli riittävästi, tuuli sai kuitenkin aikaan sen, että jos ei lautasestaan huolehtinut, saattoi se pyörähtää ruokineen päivineen maahan, tai vieressä olijoiden päälle. Paikalla oli lopulta melko paljonkin väkeä ja ruokailun jälkeen suuri osa jäi nauttimaan aurinkoisesta säästä ja keskustelemaan.
Siinä mm. ruotsalaisen Leifin kanssa heitin muutaman sanan ruotsiksi ja muutenkin tuli jälleen tavattua niin paljon ihmisiä että kaikkia ei millään nimeltä muista. Kuitenkin Sisin kanssa sovittiin että menisimme lounaalle yhdessä tiistaina, sillä myös hänen labra on Aobayamalla ja kuulemma käy useimmiten yksin lounaalla.
Porukalla kannettiin lopulta pöydät sisään ja Group Morin edustajat jotka vielä olivat paikalla ehdottivat retkeä lähellä sijaitsevan temppelin puutarhaan. Sinne löytyi kymmenkunta lähtijää ja matkaan lähdettiin kävellen. Tuo puutarha ei kuitenkaan ollut auki. Suunnitelmaa muutettiin ja päätettiin lähteä autokyydillä hieman etäämmällä sijaitsevaan Rinoojin temppelille. Kolmeen autoon mahtui koko porukka oppaineen.
Jo ulkopuolelta temppelialueen puutarha nätti varsin upealta, varsinkin kun kevät on jo niin pitkällä että puut ovat lehdessä ja monet kasvit kukkivat juuri parhaimmillaan. Olimme jo menossa puutarhalle päin, kun kävi ilmi että voisimme osallistua tee-seremoniaan puutarhavisiitin ohella. Seremonia olikin varsin hieno kokemus. Perinteisiin kimonoihin pukeutuneet naiset hoitivat tarjoilun ja mies, joka kertoi itse valmistuneensa Tohoku Yliopistosta, toimi seremoniamestarina ja samalla selosti mistä seremoniassa on kyse.
Ensin tarjottiin vihreää teetä, minkä jälkeen makeahko leivonnainen ja lopuksi suolaisessa vedessä oleva orkidean kukka. Varmaankin kyseessä oli tiivistetty versio tapahtumasta, mutta silti kokemus oli ainutlaatuinen. Teeseremonian jälkeen kuljeskelimme puutarhassa ottamassa kuvia ja muuten vaan ihailemassa hienoa ympäristöä. Puutarhaan tutustumisen jälkeen kävimme vielä shintolaisessa temppelissä, joka oli omistettu yhdelle seitsemästä hyvän onnen jumalasta. Nimeä en kyllä muista, mutta temppeli oli varsin koristeellinen.
Temppelistä sitten kävelimme takaisin asuntolalle, koska autokuskeillemme oli ilmaantunut muuta menoa. Sää oli pysynyt suotuisana joten ei kävely ollut mikään ongelma. Loppupäivä kuluikin lähinnä rentoutuessa ja opiskellessa. Illalla hetken suunniteltiin kisastudion virittelyä jääkiekkofinaalia varten, mutta suunnitelmasta luovuttiin kun olisi ollut turhan työlästä eikä netin yli siirretty kuva olisi varmaan kummoiselta näyttänyt isommallakaan ruudulla. Itse kävin nukkumaan, mutta osa porukasta oli finaalia seurannut. Eipä siinä tainnut jäädä mistään paitsi.
Jatketaan taas tarinaa paremmalla ajalla, ja kuviakin on otettu niin paljon että riittää mistä valita, kunhan vaan ehtii...
Nettikin toimii taas kun teksti on tänne jo päätynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti