Eräs toukuinen viikonloppu

Ettei pääse viive venymään turhan pitkäksi koitetaan nyt koota edellinen viikonloppu myös blogiin ennen kuin seuraava koittaa. Nukkuminenkin olisi tietysti varteenotettava vaihtoehto, mutta 'levätä ehtii haudassa', tai 'kuolema kuittaa univelat'... Ei tilanne nyt aivan niin valavaksi vielä kuitenkaan ole päässyt. Mutta siis viikonlopusta, tarkemmin sanoen kyse on aikavälistä 18. - 20.5.2007.

Perjantaipäivä oli miellyttävän lämmin ja aurinkoinen, ei mikään tolkuttoman kuuma, vaan juuri sellainen miellyttävä keli josta tietysti nauttisi mieluiten ulkosalla. Heti aamusta oli kuitenkin kielioppikurssin oppitunnit. Itse vältin osallistumisen käynnissä olleeseen pilkkikisaan, nuo aamutunnit tuntuvat olevan koettelemus myös muillekin. Varsinainen tuntien sisältö oli tuolloin adjektiivien eri muotoja ja käyttöä eri tilanteissa, mutta jos se kiinnostaa enemmän, voi hakeutua lähimpään japanin kielen opintoja järjestävään oppilaitokseen.

Tuntien jälkeen käytiin tavalliseen tapaan lounaalla porukalla. Toisilla oli vielä kanji-oppitunti ruokatunnin jälkeen, mutta itse lähdin laboratoriolle. Mainittakoon mielenkiintoisena yksityiskohtana se että myös kiinalaiset tarvitsevat oppitunteja kanjien lukemiseen. Merkitykset kyllä ovat tuttuja kiinan kielestä, mutta Japanilainen lukutapa on vieras.

Labralle päästyäni, olivat vanhemmat opiskelijat perjantaiseen tapaan jossain muualla (joskus ehkä vielä selvitän minne menevät). Labra ei kuitenkaan ollut tyhjillään, nimittäin siellä oli liikkeellä muutaman nuoremman opiskelijan siivouspartio pölynimurinsa kanssa, kyllähän siinä puhdasta jälkeä syntyi kunnes imuri ilmeisesti ylikuumeni eikä enää suvainnut toimia. Puuhailin siinä oman projektini parissa ja loputkin porukasta ilmaantui paikalle iltapäivän mittaan.

Viideksi oli sovittu tapaaminen Sisin kanssa Aobayamalla. Siitä yhdessä kävelimme alas ja kohti keskustaa. Pyörä jäi Kawauchille, koska Sisi ei ollut aamulla tullut pyörällä, ajattelin että kyllä sen sieltä ehtii noutamaan. Sää oli edelleen varsin suotuisa ja siinä kävellessä ehdittiinkin jutella kaikenlaista. Suunniteltiin mm. että jossain vaiheessa voisimme yhdessä lähteä käymään Matsushimassa, joka on eräs Japanin tunnetuimpia kotimaan matkailukohteita ja lyhyen junamatkan päässä Sendaista.

Sisi on ollut Japanissa jo lähes kaksi vuotta, joten hän tuntee paikkoja melko hyvin ja näyttikin monia käteviä japanilaistyylisiä "pikaruokapaikkoja". Halusimme kuitenkin jonnekin hieman rauhallisempaan paikkaan syömään. Ensin kuitenkin kierreltiin kaupoissa jonkin verran ja pääsin toimimaan makutuomarina vaatehankinnoissa, myös alusvaate. Ei mikään helppo pesti, mutta aika kului mukavasti.

Ruokapaikka johon lopulta päädyimme oli japanilainen ravintola, mutta ei aivan perinteinen siinä mielessä että pöytien ääressä istuttiin tuoleissa. Ruoka kuitenkin oli japanilaistyylistä, mutta annoksen nimi ei kylläkään jäänyt mieleen taaskaan. Hyvää se silti oli ja ravintola-annokseksi edullista. Paikka ei kuitenkaan ollut aivan niin rauhallinen kuin alun perin oli tavoitteena. Koska oli perjantain paras illallisaika, tulivat tarjoilijat kohteliaasti pyytämään ruokailunsa lopettaneita antamaan tilaa uusille asiakkaille, jos eivät sitä itse hoksanneet tehdä.

Ruokailun jälkeen kiersimme vielä muutamassa kaupassa, mutta kellon tulessa kahdeksan sulki suuri osa liikkeistä oviaan. Kuitenkin esimerkiksi levykauppa oli vielä myöhempään auki.

Illan päätteeksi lyöttäydyttiin isomman porukan matkaan ja lähdimme karaoke baariin. Lupautuessani lähteä sinne, en luvannut että myös laulaisin... Matkalla sinne nähtiin myös Mikko ja Yuu, jotka olivat toisen vaihto-opiskelijaporukan mukana liikkeellä (Heidän iltansa oli tarinan mukaan varsinainen seikkailu, mutta en tässä lähde toisten juttuja levittelemään, kun eivät kaikki itsekään niitä muista).

Myös karaoke osoittautui nomihoudai-paikaksi (kirj. juo niin paljon kuin pystyt) paikaksi. Sisi halusi kuitenkin pääasiassa karaokea, joten hänen kanssa otimme vain tunnin paketin, lopun seurueesta ottaessa täydet kaksi tuntia. Kyllähän sitä tunnissakin ehtiä pari drinnkiä ottamaan ja ennen kaikkea laulamaan. Sisi sai minut suostuteltua laulamaan mukanaan 'Dancing Queen' en edes kuvittele osaavani laulaa, mutta se ei karaokessa liene haittaavan. Porukka lauloi enimmäkseen joko itselle tuttuja, yleisesti legendaarisia biisejä tai anime tunnuslauluja.

Japanilainen karaokebaari on tyypillisesti sellainen jossa jokaiselle seurueelle on oma (käsittämättömän hyvin äänieristetty) huone jossa saa rauhassa valikoida biisejä ja laulaa omaan tyyliinsä huoletta. Myös suomalaisille tutun kaltaista karaokea on, mutta hyvin paljon vähemmän.

Karaokebaarista kävelimme Sisin kanssa jälleen kahdestaan asuntolalle, jossa siis asumme samassa talossa, välissä on vain 3 kerrosta. Kävelymatka tarjosi jälleen hyvän mahdollisuuden keskusteluun, varsin monipuoliset aihepiirit tulikin käytyä läpi. Kokonaisuutena ilta oli erittäin miellyttävä ja mukavaa vaihtelua aikaisempiin.

Lauantaina piti olla grillijuhlat, mutta jo aamusta tuli kännykkään viesti että ne siirretään sateen vuoksi sunnuntaille. Vilkaisemalla ikkunasta ulos oli varsin selvää miksi, vettä tuli oikein kunnolla. Siinäpä sitten virittelin aamiaista ja laitoin pyykit koneeseen. Suurella lastilla sain kellotettua uuden ennätyksen, pesu+kuivaus 5 tuntia 30 minuuttia.

Iltapäiväksi sade lakkasi ja sää selkeni. Ennen pitkää myös Mikko ja Yuu ilmaantuivat huoneistaan. Tarina heidän illastaan kuitenkin kuultiin Matiakselta, joka muisti tapahtumat parhaiten. Lopputulema oli kuitenkin se että kaikkien kolmen pyörät olivat Kawauchilla. Sinne lähdettiin siis porukalla. Ruokala oli vielä auki kun sinne pääsimme, joten lounas syötiin yliopiston ruokalassa. Pyörät olivat siellä minne ne oli jätetty, mutta yksi sankareista oli edellisenä iltana onnistunut hukkaamaan avaimensa, ja samassa tietysti myös vara-avaimen. Erilaisten teekkarien kekselijäisyyden tuotteiden avulla pyörä saatiin pyöräliikkeeseen jossa irrottivat lukon kokonaan.

(miten lukitun pyörän saa liikkeelle jos käytössä on rikkinäinen sateenvarjo, tyhjä pullo ja kolme teekkaria? Ensin kokeillaan tehdä suksi sateenvarjosta ja pullosta. Sitten hoksataan että käytössä on myös liikkuvia polkupyöriä ja nostetaan lukittu rengas toisen pyörän polkimen päälle ja johan kulkee.)

Kun kaikkien pyörät olivat jälleen ajokunnossa lähdimme takaisin asuntolalle. Matiaksen kanssa poikkesimme ostoksille Seiyuuhun ja 100 jenin kauppaan. Onnekkaana Matias lähti takaisin ennemmin ja ehti sisätiloihin ennen kuin tehokas ukkoskuuro iski päälle, itse olin vasta matkalla. Vettä tuli kuin paloletkusta ja aivan kaikki päällä olleet vaatteet kastuivat koska sadevarustusta ei ollut lainkaan matkassa, ainoastaan ostokset oli peitetty pyörän korin suojapussilla. Mutta eipä tuo haitannut kun suunta oli kämpille jossa sai vaihdettua kuivaa päälle. Tietysti kuuro meni ohi pari minuuttia sen jälkeen kun pääsin perille.

Lauantai-iltana ei sitten ihmeempiä tapahtunut, kukin toipui koettelemuksistaan omalla tavallaan.

Sunnuntaina sää oli jälleen aurinkoinen, eikä pilviä juurikaan edes ollut nähtävissä, niinpä oletus oli että grillijuhlat järjestettäisiin ja lähdimme tapahtumapaikalle pyörillä. Paikalle olikin kertynyt jälleen paljon sekä japanilaisia että ulkomaisia opiskelijoita. Tapasimmepa jopa jälleen yhden suomalaisen lisää, ei kuitenkaan opiskelija vaan tutkija. Porukka jaettiin jälleen ryhmiin ja jokaisella ryhmällä oli oma grillauspaikka, kuitenkin eri grillattavia lihoja ja muita kasviksia jaettiin eri paikoille siten että kiertelemällä eri paikoilla saattoi maistaa erilaisia grilliherkkuja. Myös kulttuurierot oli muistettu huomioida järjestämällä mm. muslimeille sopivat grilliherkut. Valitettavasti Sisi ei muilta kiireiltä grillijuhlille ennättänyt.

Grillijuhlissa aika kului vikkelään ja kello meni jo iltapäivän puolelle. Juhlien jälkeen veimme polkupyörämme asuntolalle ja lähdimme Yuun ja Atsukon kanssa Yodobashille ihmettelemään tekniikan ihmeitä. Atsuko oli matkassa autolla, joten jälleen tuli ihmeteltyä liikennettä toisesta näkökulmasta. Ehkä ei kovinkaan yllättävää että Japanissa suurin osa autoista on automaattivaihteilla, pelkässä ajamisessa riittää keskittymistä.

Jokusen tunnin Yodobashilla kierreltyämme ja katseltuamme kaikkea mielenkiintoista jonka olisi voinut vaikka ostaa jos olisi tolkuttomia määriä ylimääräistä rahaa, lähdimme illalliselle. Eri vaihtoehtoja pohdittuamme päädyimme Milky Way nimiseen ravintolaan. Kyseessä on isompi ketju ravintoloita joissa tarjottava ruoka on melko sekalainen valikoima länsi- ja itämaisia herkkuja.

Syötyämme palattiin takaisin asuntolalle ja jälleen oli aika laskeutua arkeen ja käydä opiskelemaan kanjeja maanantaiseen sanakokeeseen, mutta motivaatio kieliopintoihin löytyy täällä helposti, itse opiskelusta se ei silti tee helppoa. 10+ vedon merkki on silti hankala oppia muistamaan ulkoa.

BBQ