Melko kiireinen viikko

Ja kiriminen jatkuu, päivätty edellisviikolle.

- - -

Maanantaina (12.11.) ei labralle asti tullut mentyä lainkaan. Muuten päivä kului ilman erikoisempia tapahtumia, mutta illalla lähdimme illalliselle Cecilian kanssa. Koko tapaus oli sinänsä miellyttävä yllätys, etten ollut hänestä hetkeen kuullut juuri mitään. Viesteihinkään ei useimmiten kuulunut vastauksia. Illallista söimme lähistöllä olevassa italialaisessa ravintolassa. Paluumatkalla säätila osoitti jälleen vaikeasti ennustettavan luonteensa. Ennusteessa sateen todennäköisyys oli 10 %, mutta eiköhän sitä vettä alkanut hiljalleen satamaan silti eikä sateenvarjoja tullut mukaan. Onneksi matka ei ollut pitkä eikä sadekaan aivan mahdottomiin mittoihin yltynyt.

Tiistaina olivat ohjelmassa jälleen kielikurssit ja labrallekin tuli mentyä, sinne ei kuitenkaan tarvinnut edes yrittää kiirehtiä koska seminaaria ei ollut. Iltapäivän aikana antoivat Claudiallekin projektin työstettäväksi, vain kahden kuukauden jälkeen. Itsehän sain itse kysellä projektini perään ja aihekin piti kehitellä itse, joskin saamani projekti liittyi lopulta omaan ideaani melko vähän. Kuitenkin päätin jälleen osoittaa aktiivisuutta (ei aina välttämättä se paras idea) ja kyselin myös oman projektini jatkosta. Se sujui sikäli hyvin, ettei uusia aikarajoja annettu. Tai ehdotettu että minun pitäisi pitää esitelmä aiheesta. Tosin voisi olla erilainen elämys jos olisivat sanoneet että pidät sitten esitelmän Joulupäivän seminaarissa. Vaikka 25.12. on Joulupäivä länsimaissa, Japanissa se on tiistai ilman sen kummallisempaa painoarvoa.

Tiistai-iltana tuli labralla jälleen viihdyttyä pidempäänkin. Illallisella käytiin tavalliseen tapaan labran porukalla. Mikä lie mahtaa olla syynä, mutta viime viikkoina ovat japanilaiset opiskelijatkin alkaneet kaikota labralta ihmeen aikaisin. Parina iltana olen onnistunut olemaan viimeinen opiskelija joka sieltä lähtee. Moto-sensei kuitenkin yleensä jää sinne silti vielä myöhempäänkin. Hyvä niin sillä en ole ihan varma pitäisikö viimeisen lähtijän tehdä muutakin kuin sammuttaa valot ja lukita ovi perässään.

Keskiviikkona menin labralle eritoten koska illalla oli jälleen yliopiston tekniikan osaston järjestämät illalliskutsut vaihto-opiskelijoille ja heidän tutoreille. Sinänsä tapahtumien kulku oli hyvin samankaltainen kuin vastaavassa tapahtumassa keväällä, joskin tapahtuman alkua odotellessa saimme seisoskella oven ulkopuolella parikymmentä minuuttia ilmoitetun alkamisajankohdan yli. Hyvää syötävää oli jälleen tarjolla reilusti ja väkeä oli paikalla reilusti.

Ruokailun aikana osalle laitettiin kouraan laput joissa pyydettiin lyhyesti esittelemään omaa kotimaataan ja -yliopistoaan. Tällä kertaa myös tutorit nakitettiin mukaan esiintymiseen esittelemään oma suojattinsa. Tällä kertaa käytäntö oli vain yksi opiskelija per maa, eikä ollut muita suomalaisia kuin minä ja Marika. Tietenkin lappu sattui minulle. Myös Claudia "pääsi" esiintymään. Suuriakaan esiintymispaineita ei tuo tilanne aiheuttanut koska suurin osa yleisöstä oli kiinnostuneempia kukin omista keskusteluistaan esiintyjien sijaan. Omalla vuorollani heitin perusesittelyt japaniksi. Yleisesti kysymyksiä esitettiin todella laiskasti, mutta kohdalleni sattui kyselijä, jollaiseen tuskin olisin osannut varautua vaikka aikaa olisi ollut valmistautua. Nimittäin eräs indonesialainen tyttö kehui olevansa tennispelaaja Jarkko Niemisen suuri fani ja halusi kysellä hänestä.

Illallistilaisuuden jälkeen palasin labralle puuhailemaan. Kummallisesti porukka jälleen alkoi kaikota paikalta jo yhdeksän jälkeen. Eipä siinä sitten taaskaan halunnut olla viimeisenä menossa, niinpä lähdin itsekin kämpille tekemään kielikurssien läksyjä ja muuta arkista aherrusta.

Loppuviikko ja viikonlopun alku sujuivatkin vaihteeksi ilman mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Tietenkin sopii kyseenalaistaa meneekö suurin osa näistä blogiteksteistä tuon määritelmän alle, mutta eipä pureuduta siihen sen tarkemmin. Torstaina olivat jälleen kielikurssit, joskin Aobayaman Intermediate 1 kurssi oli edelleen tauolla. Labralle tuli kuitenkin saavuttua ja labran porukan kanssa käytyä illallisella. Perjantaina ei labralle asti tullu kiivittyä, kuitenkaan ei blogitekstejäkään jostain syytä saanut aikaiseksi. Lauantaina tuli jälleen käytyä kaupungilla kiertelemässä ja katselemassa.

Syksyä