Niinhän siinä usein käy että kun ehtii jotain väittämään, osoittautuu se lähes saman tien vääräksi. Juuri kun pääsin sanomasta että säätila olisi merkittävästi viilentynyt, koittaa melko lämmin päivä. Eipä toki enää hellelukemissa huidella, mutta olisi tuolla shortseissakin vielä tarjennut vallan mainiosti. Se väittämä että myös iltaisin ja öisin pärjäisi samassa varustuksessa ei kylläkään enää välttämättä pitäisi paikkaansa.
Aamulla herääminen onnistui yllättävänkin vaivattomasti ja aamupalallekin jäi siten ruhtinaallisesti aikaa. Ruokalista oli varsin japanilaistyylinen (kuten asiaan kuuluu) nimittäin riisiä, nattoa ja misokeittoa. Seiyuunkin on kesän mittaan ilmaantunut myös muunkinlaista leipää kuin valkoista vehnäpullaa (ts. paahtoleipää) joten muutenkin aamiaistarpeiden valikoima on entistäkin monipuolisempi.
Syysvaateostoksillekin lienee mentävä jossain vaiheessa, vaikka vielä t-paitakin riittää ainakin niin pitkälle kuin ennusteet riittävät. Kuitenkin lienee syytä hankkia uusia farkkuja ja pitkähihaisia paitoja, edelliset farkut kun menevät kätevästi jalkaan ilman että edes nappia tarvitsee avata. Vyökin on jälleen venynyt niin että viimeistä pykälää viedään.
Kawauchille päästyä kielikursseille ilmoittautumistilaisuudesta selvisi melko nopeasti, sillä listoista varmistui että voin suoraa jatkaa seuraaville kursseille ja että todistuksen pitäisi kyllä tulla postissa labralle lähiaikoina. Samalla sai tarvittavat informaatiot syksyn kurssien aikataulusta sekä jonkinlaista yleiskuvaa uusista ulkomaisista opiskelijoista. Varsin luonnollisesti enemmistö oli jälleen kiinalaisia.
Koska en tasokokeella lähtenyt koittamaan tasojen yli hyppäämistä, oli tuo tilaisuus kohdaltani ohi jo pian kymmenen jälkeen ja lähdin kapuamaan labralle, kävellen koska ei ollut minnekään kiire. Eikä siinä kyllä ainakaan kylmä tullut kiivetessä. Labralle päästyäni väkeä ei ollut paikalla paljoakaan, mutta proffilla ja muutamalla opiskelijoilla oli jonkinlainen kokous käynnissä ovensuussa. Olin kuulevinani että omakin nimeni olisi mainittu jossain vaiheessa, mutta kun eivät minulta mitään kysynyt, en sen kummemmin koittanut selvittää mistä oli kyse.
Pöydälleni oli ilmaantunut kaipaamani kevään kielikurssien tulokset ja todistuksen sisältävä kirjekuori, sekä kielioppi että kanji kurssien arvosanat olivat "A" niin kuin ennakkotietojen mukaan pitikin olla. Siinä sitten aloin tutustumaan kurssien aikatauluihin ja pohtimaan eri vaihtoehtoja kun jo pian kahdentoista jälkeen kysyivät lähdenkö lounaalle. Vaikka ei siinä vielä kovinkaan paljon ollut nälkä ehtinyt yllättämään lähdin silti mukaan. Ruokalalla näki selvästi uuden lukukauden alkamisen sillä tupa oli aivan täysi, mutta jonottaminen sujui silti melko nopeasti.
Kielikursseja jatkaville opiskelijoille riitti ilmoittautumiseen netissä täytettävä loma, mikä sinänsä on jo melko yllättävää ettei tarvinnut keskiverto aikakausilehden kokoista kaavakenippua täytellä vain että ilmaisee jatkavansa siitä mihin jäi... Tuolla ilmoittautumisella viestittiin kuitenkin vain se että aikoo käydä kielikursseja, yksittäisten kurssien kohdalla ilmoittautumiset kylläkin hoidetaan paperilla kunhan kurssit varsinaisesti alkavat. Tuon ilmoittautumisen hoidin myös pois alta.
Kurssien aikatauluihin tarkemmin tutustumalla selvisi ensinnäkin se ettei kurssit itseasiassa alkaisikaan tällä viikolla, vaan kanji kurssi alkaa ensi ja kielioppi vasta sitä seuraavalla viikolla. Lisäksi myös kakkostason kursseille sattui samoja opettajia kuin kevään kursseille. Lieneekö siinä sitten ajateltu kurssien siten jatkuvan luontevasti kursseja loogisessa järjestyksessä käyville opiskelijoille.
Iltapäivällä sitten selvisi että mistä aamuisessa palaverissa melkoisen suurella todennäköisyydellä oli kyse, nimittäin labralle saapui uusi ulkomainen opiskelija. Sinänsä suuri yllätys tuo ei ollut sillä Kevin palasi takaisin kotiin loppukesällä ja labralla lienee kiintiöpaikka JYPE (junior year in Japan) opiskelijoille. Uusi tulokas on saksalainen Claudia. Hänen visiittinsä labralle maanantaina oli melko lyhyt, lähinnä vain paikan esittely ja työpöydän osoittaminen. Pöytä oli niin ikään Keviniltä vapautunut omani viereinen pöytä. Mielenkiintoista nähdä kuinka innokkaaksi labralla kävijäksi Claudia osoittautuu, Keviniä ei siellä juuri koskaan nähnyt.
Illalla kämpillä ensin lepäilin hieman mutta sen illemmalla puuhailin koneella aivan normaaliin tapaan kun yhtäkkiä se jumittui täysin. Siinähän ei syt sinänsä ole mitään kummallista, mutta tällä kertaa jumittuminen oli luonteeltaan harvinaisen perusteellista. Jumittuminen sattui vieläpä pahasti kesken erittäin mielenkiintoisen keskustelun... Aikani odotettuani ei mitään edelleenkään tapahtunut joten ei auttanut muuta kuin sammuttaa kone manuaalisesti ja toivoa parasta. Kone oli kuitenkin niin jumissa ettei käynnistyksen jälkeen sillä enää tehnyt yhtikäs mitään kun ei edes käyttöjärjestelmistä kumpaakaan voinut ladata.
Siinäpä sitten koitin kaikkia mahdollisia kikkailuja mitä käytössäni olevilla resursseilla pystyi mutta mikään ei auttanut. Mikkokin kävi tarjoamassa teknistä konsultaatiota, mutta kello oli jo niin paljon ettei siinä mihinkään operaatioihin alettu. Alustava diagnoosi oli kuitenkin kovalevyn hajoaminen. Jatkotutkimukset saivat jäädä seuraavaan päivään.
Jatketaan juttua kunhan on levätty välillä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti