16. lokakuuta 2007

Koleaa ilmaa

Myöskään sunnuntai ei ollut mitenkään erityisen vauhdikas päivä kun alun perin tehdyt suunnitelmat eivät lopulta toteutuneetkaan. Kuitenkin illalla tuli lähdettyä Mikon kanssa sushille (mainittakoon tässä että jos vaan muistan pitää linjasta kiinni, Mikko ilman liitteitä on Mikko joka asuu samassa solussa ja Mikko S on uusi tulokos, sukunimen Savikko mukaan). Ilmeisesti seitsemän aikaan on suosittu aika käydä sushilla sillä jouduimme hetken odottelemaan vuoroamme istumapaikalle liukuhihnan ääressä. Tulipa tilattua sellainenkin erikoisuus kuin sushi jossa on naudanlihaa. Ihan hyvää, mutta sushina melko yllätyksetön.

Maanantaina kävin hankkimassa syksyn kurssien kurssikirjoja, jotka kätevästi jatkuu siitä mihin kevään kurssit jäivät. Jopa kappaleiden numerointi jatkuu. Näin ollen tulee ainakin jonkinlainen kokonaisuus suoritettua vuoden aikana, sillä sekä kielioppi ja kanji-kirjat ovat molemmat kaksiosaisia.

Iltapäivällä labralla havaitsin että peliliikkeenä olin ottanut kyllä koneeni virtalähteen mukaan, mutta jättänyt adapterin kämpille joten johtoa ei saanut kiinni minnekään. Käytin konetta akulla niin kauan kuin akussa riitti virtaa, minkä jälkeen lähdin tutkimaan löytyisikö Aobayaman kirjakaupasta tarvittavia varaosia, joko tarvittava adapteri tai sitten kokonainen virtalähde. Kumpaakaan ei kuitenkaan ollut, mutta kun kerran sinne asti tuli mentyä, kävin sinä sitten syömässä.

Labralle palattua tuli mieleen etsiä olisiko labran konehuoneella lojuvista kannettavien virtalähteistä mikään käyttökelpoinen. Yksi olikin lähes tulkoon vastaavilla ominaisuuksilla kuin oma, mutta virtaa lupasi antaa vain puolet. Sen kun kytki niin akun latausvalo kyllä syttyi, mutta kun koneen käynnisti piippaili se edelleen häijysti sen merkiksi että akku loppuu pian. Claudiakin oli kuitenkin ilmaantunut labralle ja hän lainasi adapteria joten koneelle sai virtaa.

Illalla tuli lähdettyä silti takaisin jo hieman aiemmin, siinä puoli seitsemän aikoihin. Ajatuksena oli että ehtisi käydä siirtämässä rahaa paikalliselle tilille, mutta kun viimein automaatille asti ennätti rahojen kanssa oli se jo mennyt kiinni. Edelleen ihmetyttää ajatus siitä että pankkiautomaattien aukioloaika päättyy useimmissa paikoissa jo viideltä tai kuudelta illalla. Kun ei seteleitä kerran tilille saanut tuli niitä sitten käytettyä hieman kun haki konbinista eväitä. Eipä mitenkään paljon kuitenkaan.

Vaikka Matiaksen perintö pääosin menikin uusille oululaisille, jäi keittiötarvikkeet edelleen huostaani, koska uudessa asuntolassa asuvina eivät niitä kaivanneet. Niinpä labralla lupailin Claudialle riisinkeittimen, koska hän joka joutui vanhalle asuntolalle kun paikkoja uudella ei riittänyt kaikille halukkaille. Illalla Claudia kävi sitten hakemassa tuon keittimen ja mukaan kelpasi myös kattila ja Janin pottiin lisäämä Hello Kitty -frisbee niinpä jäljelle jäänyt aarteisto mahtunee jo pienempäänkin säilytystilaan ja aarrearkku siirtynee historiaan. Ainakin kaikki tavarat tähän asti menivät niitä käyttäville.

Tänään sitten alkoivat myös kielikurssit Kawauchilla ensimmäisellä kanji tunnilla. Kevään kurssiin verrattuna väkeä oli paikalla melko vähän, kaikekseen vain 6 opiskelijaa. Myös Claudia tuli samalle kurssille ja samaan ryhmään osui myös Marika joka on myös syksyllä saapuneita uusia opiskelijoita ja siis kolmas uusi suomalainen. Tietääkseni nyt syyslukukauden aikana Tohoku Universityssä on siis viisi suomalaista vaihdossa, kaksi enemmän kuin keväällä.

Marikan kanssa ei kauaa ehtinyt jutella koska piti kiiruhtaa bussille ja sitä myötä labran seminaariin jossa taas parin tunnin verran kuuntelin labran opiskelijoiden esityksiä omista projekteistaan parhaani mukaan koittaen pysyä kärryillä mistä on kyse. Siinä onkin edelleen tupla-vaikeus, vieras kieli ja sitäkin vieraampi sisältö. Paikalla oli myös uusi vaihtari ranskasta, joka kuitenkin selvästikin osasi japania varsin paljon paremmin kuin minä. Hänen nimeään en muista eikä hänen kanssaan vielä tänään montaakaan sanaa tullut vaihdettua.

Seminaarin jälkeen kello oli jo yli viiden, mutta jäin silti vielä labralle touhuamaan, ja seitsemän aikoihin menimme porukalla illalliselle ruokalaan ja ilma oli oikeasti niin viileäni että mielestäni takki oli varsin hyvä olla (ei tosin toppatakki kuten monilla japanilaisilla, oli sentään vielä hieman yli 10 astetta lämmintä). Kun valittelivat kylmää sanoin että onhan täällä hieman viileää, mutta Suomessa on jo monin paikoin satanut lunta. Sendaissa edes ruska ei ole vielä edes juuri alkanut, mutta paikoitelleen ovat puut jo alkaneet vaihtaa väritystä.

Kun sitten puoli yhdeksän tienoilla kävelin Aobayamaa alas huomasin että kesäöitä säestäneet ötökät olivat enimmäkseen häipyneet viilenevistä öistä ja pääosin hiljaisuus laskeutunut maisemaan siellä missä ei autoja tai mopoja satu olemaan liikkeellä. Sen verran viileitä ovat yöt olleet ettei ikkunaa viitsi enää pitää auki ja ilmastointiakin voi pikkuhiljaa ruveta käyttämään lämmitystarkoituksessa. Noin yleisesti ottaen, ilmastointilaitteen käyttö on näkynyt vuokralaskussa yllättävän vähän. Jotenkin odotin että kuumien kuukausien lasku olisi ollut suurempikin kun ilmastointi oli päällä jatkuvasti, mutta laskun loppusumma on heitellyt vain parilla tuhannella jenillä. Kuitenkin eilen tulleessa uusimmassa laskussa summa oli jälleen aavistuksen edellistä pienempi. Euromuunnoksissa enemmän määräävä tekihä olisi euron kulloinenkin kurssi kuin itse laskun loppusumma.

Siinäpä sitä tällä erää, jatketaan taas.

Ei kommentteja: