Kuten aiemmin mainitsin, käsitellään tapahtumat näin jälkikäteen. Eli muukin perhe tuli käymään Japanissa viime viikon tiistaina. Aluksi olimme muutaman päivän Tokiossa jossa en itsekään ollut vielä aiemmin käynyt. Matka Shinkansen-junalla sujui nopeasti ja mukavasti, kuten toivoa sopii suht hintavilla lipuilla. Perillä Tokiossa jatkoyhteys paikallisjunalla löytyi suht helposti, mutta Tokion junalinjoihin tutustumisesta ei ollut haittaa sillä laitureita löytyi kolmisenkymmentä eri puolilta asemaa.
Kun vielä olin matkalla kohtio Tokiota, soitti isä jo kolikkopuhelimesta että olivat jo perillä Shinagawassa. Kohtaamispaikka löytyikin lopulta ongelmitta vaikka siitä ennakkoon olikin lievää epävarmuutta. Aika edellisestä kohtaamisesta Helsinki-Vantaan lentokentällä olikin ehtinyt kulua jo yli viisi kuukautta. Shinagawan asemalta kävelimme hotellille joka ei ollut kaukana, mutta pientä hakemista sen löytämisen kanssa oli, etenkin kun kartta oli saman korttelin toisella puolella sijaitsevaan toiseen hotelliin, josta kuitenkin saatiin oikein autokyyti oikealle hotellille.
Price Sakura Tower olikin varsin hieno hotelli ja huoneessa riitti tilaa vaikka siellä oli kaksi lisävuodetta. Ensimmäisenä iltana lähdimme tutustumaan vain hotellin ja aseman läheisiin alueisiin ja syömään paikallista pikaruokaa Yoshinoyalla, missä ainoa haarukkavaihtoehto oli lasten haarukka, mikä oli kuitenkin parempi kuin ei mitään puikkoihin tottumattomalle.
Sää oli alkuun hieman sateinen niinpä sateenvarjot oli yksi ensimmäisistä hankinnoista, mutta muutenkin konbiniin (convenience store) tutustuminen oli hyvä paikka aloittaa. Viileäksi säätä ei kuitenkaan missään nimessä voinut väittää, sillä koko viikon viileimpänä päivänäkin lämpötila oli 25 asteen tienoilla.
Keskiviikkona lähdimme liikkeelle kymmenen jälkeen aamulla ja aamiaisen sijaan söimme brunssin jälleen matkan varrella Yoshinoyalla. Kaikekseen reissun aikana tuli kokeiltua kaikki heidän ateriavaihtoehdot (joita ei tosin ole kuin kolme) ja pohdittua menestyisikö vastaava ns. oikeaa ruokaa tarjoava pikaruokapaikka myös Suomessa. Syötyämme lähdimme kiertämään keskellä Tokiota kehää kiertävää Yamanote-junalinjaa.
Ensimmäinen kohde oli Tokion rautatieasema joka tuli nyt myös nähtyä ulkopuolelta. Muuten alue oli varsin bisnes-keskeinen korkeine toimistotaloineen. Edelleen sateisena jatkuneesta säästä johtuen emme lähteneet kovin pitkälle kierrokselle alueella, mutta aseman vieressä sijainneesta pääpostista löytyi postikortteja ja -merkkejä, kuten odottaa saattaa.
Matka jatkui pikaisella visiitillä Harajukuun ja sieltä takaisinpäin Shibuyaan. Iltapäivällä sää poutaantui, joten Shibuyassa tuli kierreltyä enemmänkin. Yodobashilla tutustuimme kaikenlaatuiseen elektroniikkatarjontaan, mutta ostoksia ei kertynyt muuta kuin rannekellot Jaakolle ja Markulle. Muuten tyydyttiin vain tutustumaan laajaan tarjontaan. Matka jatkui 100 jenin kauppaan, mikä ei ehkä kuulosta kovin suurelta turistikohteelta, mutta myös siellä laaja tarjonta herätti mielenkiintoa. Nähtiinpä siellä mm. koristelevy valokatkaisimeen jonka tekstit oli poimittu Helsingin ratikkalipusta.
Päiväkahvilla käytiin varsin hienossa, mutta ei silti aivan mahdottoman kalliissa kahvilassa minkä jälkeen jatkettiin kävelylenkkiä aseman tuntumassa ja erilaisten kauppojen ihmettelyä, tosin vain ulkoapäin. Kun aurinko alkoi jo laskea palasimme kohti asemaa, niin ihmettelimme mitä oikein oli tekeillä kun poliiseja oli risteyksissä melko paljon sen näköisinä että aikoivat sulkea liikenteen. Kun pääsimme asemalle asti osoittautui että kyseessä oli Japanin Kommunistipuolueen puhetilaisuus, kun ei ollut kiirettä minnekään jäimme sitä ihmettelemään. Muilta puheet tosin varmaan meni melko lailla ohi koska itselläkin jäi lähinnä aavistus mistä puhuivat, mutta olipa erikoinen kokemus ainakin.
Palattuamme Shinagawaan aloimme etsiä sopivaa ruokapaikkaa, mutta koska useimpiin tuntui jollakin seurueen jäsenillä olevan jokin vastalause teimme tylyn kompromissin ja kävimme McDonaldsilla... Ennen paluuta hotellille haimme vielä eväitä konbinista. Paljon kävelyn jälkeen uni maittoi hyvin jälleen.
- - -
Eihän sitä nyt kaikkea kerralla. Tarina jatkuu kyllä...
2 kommenttia:
Hei taas pitkästä aikaa. Kiitos kirjeestä (porukoille), se oli hieno.
Kiinnostaisi nähdä kuvia reissun varrelta, uskon että jatko-osassa 4 viimeistään. Porukoitten olis pitäny ottaa mukaan omat haarukat niin ongelma olis ratkaistu helposti etukäteen :). On kyllä hauska kuvitella teidät puhetilaisuudessa. Otitteko Big-Macit vai Kerroshampurilaiset? :D
Juu, ositteluksi saattaa tosiaan mennä kun jotenkin tuo tekstin tuottaminen on niin kovin hidasta. Kuvia on paljon, mutta ne ovat edelleen varmassa tallessa muistikortilla. Pitäisi nekin järjestää ja laittaa valittuja paloja jakoon.
Kommunistipuolueen (ja tässä välissä voisi huomauttaa ettei Japanissa kommunistit ole aivan sama asia kuin mitä suomalaiselle tulee ensin mieleen) kuvaajat olivat kyllä kärppänä liikkeellä ja olimme lähes eturivissä, joten on siinä heillä ihmettelemistä mitä nuo siellä tekivät...
Hampurilaiset olivat valitettavasti perus big macit, jotka ovat täällä kylläkin melkoisesti edullisempia kuin Suomessa. Olisi pitänyt edes ottaa 'tsukimi-burger' ('kuun katselu'-hampurilainen) joka on paistetulla kananmunalla höystetty pekonihampurilainen McDonaldsilla.
Lähetä kommentti