Toissaviikko oli lukuvuoden ensimmäinen tenttiviikko ja minulla ensimmäinen kerta mitä tentissä on tullut käytyä sitten syksyn 2006. Onneksi ainoa tentti joka oli ohjelmassa ei ollut mitenkään turhan vaikea. Kurssilla Puheviestintä ja neuvottelutaita ei edes materiaalia ollut kuin alle 100 sivuinen luentomateriaalista laajennettu luentomateriaali.
Tentti tuli käytyä jo tiistaina joten tenttiviikkoa voinee samalla pitää syyslomaviikkona, jollaista ei yliopiswtoissa muuten tunneta. Viikko oli yleisemmenkin lomaviikko Tampereella joten väkeä oli liikkeellä kaupungilla myös päivällä. Jo pidemmän aikaa on pitänyt käydä katsomassa animaatioelokuva Ponyo elokuvateatterissa kun siitä kerran on ollut tarjolla alkuperäinen japaninkielinen versio. Onneksi näytöksiä oli vielä ilmeisesti juuri syysloman ansiosta ja kaiken lisäksi päivänäytökseen pääsi sisään halvemmalla.
Projekti ei silti ollut tauolla edes tenttiviikon aikana. Projektin pakolliseksi lomaviikoksi päätettiin vuoden viimeinen viikko. Lomaviikko on pakkolomaa ja jos sitä projektiryhmä ei pidä rankaistaan lomailemattomuudesta arvosanan laskulla. Kuitenkin työtunteja kertyi tenttiviikolla vähemmän kuin muilla viikoilla. Viikkopalaveri kuitenkin pidettiin ja ryhmän uusi neuvonantajakin saapui paikalle.
Projektin neuvonantajat ovat Projektinhallinmtaseminaari kurssin opiskelijoita jotka ovat tehneet omat projektinsa jo aiempina vuosina. Syksyllä projektillemme tuli kaksi neuvonantajaa joista toinen kuitenkin jätti kurssin kesken. Eipä häneen ollut paljon yhteyksiä ollutkaan, ainoastaan yksi sähköpostivastaus.
Myös fysioterapiani jatkui normaalisti. Olen saanut oikein tuplaohjauksen koska oman fysioterapeuttini lisäksi mukana on ollut harjoitteluaan tekevä opiskelija. Parilla kerralla mukana on ollut myös ulkomaalaisvahvistuksia, kaksi belgialaista vaihto-opiskelijatyttöä. Minulta on toki joka välissä kysytty sopiiko järjestelyt minulle ja mikäs siinä, ainakin on monipuolista.
Tuolla viikolla kysyttiin vielä olisinko valmis osallistumaan belgialaisten testeihin ja haastatteluun heidän harjoitteluaan varten. Ilmeisesti minut katsottiin sopivaksi esimerkkitapaukseksi ja kielitaitokin on riittävä. Perjantaina sitten oman fysioterapiani jälkeen vastailin heidän kysymyksiin ja tein pyydettyjä liikkeitä. Kai siitä jotain saivat irti, ainakin muistiinpanoja tuli sivun täydeltä ja kuvia kiitettävä määrä.
Viime viikolla alkoi taas uusi jakso ja uusi kurssi. Tahtia en edelleenkään kiristänyt koska projekti työllistää taustalla aivan riittävästi. Työtä riittikin viime viikolla niin käytettävyystestaussuunnitelman kuin määrittelydokumentin tarkistuksen kanssa. Tarkastukset ovat mukavat kinkerit jossa dokumentti käydään läpi luku kerrallaan ja kaikki, myös tilaisuuteen osallistuva kurssin henkilökunta, heittelee havaitsemiaan puutteita, vrheita jne. Tilaisuudelle on varattu kaksi tuntiä, mutta koska määrittely on projektin kulmakivi käytiin se kokonaisuudessaan läpi ja aika meni puolella tunnilla yli.
Tuo tiistai olikin mukava päivä kun aloitin Yrityksen talouden luennolla jo aamukahdeksalta ja pitkäksi venynyt tarkistus kesti puoli yhteentoista illalla. Eihän sitä nyt koko päivää joutunut olemaan asialla, mutta välissä olleiden tuntien akana vaelsin koko päivän jatkuneessa sateessa apteekkiin ja kämpille jossa aikaa meni tuohon tarkistukseen valmistautumiseen.
Loppuviikosta projektin käytettävyystestaussuunnitelman laatiminen ja paperiprototyypin suutiminen ottivat aikaa varsin kiitettävästi. Kuitenkin torstaina iltapäivällä lähdimme lähes koko projektiryhmän kanssa heittämään kierroksen frisbeegolfia asiakkaamme opastuksella. Sään puolesta lienee ollut viimeisiä päiviä kun frisbeenheitto yleensä onnistui ja tuolloinkin meinasi sormet jäätyä viileässä säässä.
Jo viimeviikon keskiviikkona satoi lunta kuitenkaan jäämättä maahan oikeastaan lainkaan. Torstai oli kuitenkin poutainen ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Mutta erityisen lämmintä ei tosiaan ollut. Viikonloppuna talvi tekikin paluun ja maa muuttui kautta linjan valkoiseksi Hervannan ylängöllä, keskustassa tosin vähemmän.
4. marraskuuta 2009
9. lokakuuta 2009
Lisää kysymyksiä / Tilanne tällähetkellä
Koska edellinen kysely saavutti niin valtaisan yleisömenestyksen, jatketaan samalla linjalla...
Eli mistä asti ja millä tarkkuudella vanhoja asioita halutaan ruodittavan. Vastaus tähän tai edellisessä viestissä mainittuihin osoitteisiin.
Mitä siis puuhailen nyt...
Syyskuun alkupuolelta olen parhaani mukaan jatkanut opintojani Tampereella. Jäljellä olisi ns. viimeinen vuosi, mutta koska siihen kuuluu vielä muutama työläs suoritus en ole ottanut kaikkea päälle kerralla, koska siitä ei ainakaan hyvää seuraisi.
Jäljellä olevista suorituksista merkittävimmät ovat Ohjelmistotekniikan projektityö, joka on parhaillaan työn alla, varsinainen diplomityö ja muita "tavallisempia" kursseja Teollisuustalouden sivuaineen täytteeksi. Koska diplomityölle ei ole edes aihetta tiedossa, en ole sitä aloittanut. Tampereen teknillisessä yliopistossa taitaa määräaika vanhan tutkintorakenteen mukaan valmistumisessa olla pisimmällä mitä laki / EU sallii, mutta jos aikoisin valmistua sen mukaan elokuussa 2010 pitäisi diplomityönkin olla jo hyvässä vaiheessa työn alla.
Ohjelmistotekniikan projektityö on puoli vuotta kestävä kurssi jolla on peloteltu ja lähes opintojen alusta. Sen työmäärän on luvattu olevan kurssi joka viimeistään hajottaa kovimmankin puurtajan pään, jos on hajotakseen. Kyseessä on "täysi ohjelmistoprojekti) alusta loppuun kaikkine dokumentteineen jne. Oppikirjojen tarkkuudella jota reaalimaailmassa tuskin näkee. Lisänä vielä lisää puuhaa projektin käyettävyyden suunnittelusta rinnalla suoritettavasta Käytettävyys ohjelmistoprojektissa -kurssista. Molemmat ovat käytettävyyden pääaine-opiskelijalle pakollisia suorituksia.
Mutta ettei keskeyttäminen kuulostaisi liian mukavalta, opintoneuvojan mukaan opintoni on siirrettävissä uuden kaksiportaisen järjestelmän alaisuuteen ja se teettäisi vain kandin työn lisää. Tampereella se kuulemma keskimäärin tarkoittaisi seminaarityön tekemistä.
Eli jatkan siis puuhastelua Hervannassa. Opiskelija-asunto on samassa asuntolassa kuin ennenkin, tosin toisella puolella pihapiiriä. Kansainvälisyys jatkuu yhä sillä kämppikseni on korealainen... Harmi etten koreaa juuri oppinut, mutta ainakin olen vakuuttanut taidoilla syödä riisiä puikoilla.
Eli mistä asti ja millä tarkkuudella vanhoja asioita halutaan ruodittavan. Vastaus tähän tai edellisessä viestissä mainittuihin osoitteisiin.
Mitä siis puuhailen nyt...
Syyskuun alkupuolelta olen parhaani mukaan jatkanut opintojani Tampereella. Jäljellä olisi ns. viimeinen vuosi, mutta koska siihen kuuluu vielä muutama työläs suoritus en ole ottanut kaikkea päälle kerralla, koska siitä ei ainakaan hyvää seuraisi.
Jäljellä olevista suorituksista merkittävimmät ovat Ohjelmistotekniikan projektityö, joka on parhaillaan työn alla, varsinainen diplomityö ja muita "tavallisempia" kursseja Teollisuustalouden sivuaineen täytteeksi. Koska diplomityölle ei ole edes aihetta tiedossa, en ole sitä aloittanut. Tampereen teknillisessä yliopistossa taitaa määräaika vanhan tutkintorakenteen mukaan valmistumisessa olla pisimmällä mitä laki / EU sallii, mutta jos aikoisin valmistua sen mukaan elokuussa 2010 pitäisi diplomityönkin olla jo hyvässä vaiheessa työn alla.
Ohjelmistotekniikan projektityö on puoli vuotta kestävä kurssi jolla on peloteltu ja lähes opintojen alusta. Sen työmäärän on luvattu olevan kurssi joka viimeistään hajottaa kovimmankin puurtajan pään, jos on hajotakseen. Kyseessä on "täysi ohjelmistoprojekti) alusta loppuun kaikkine dokumentteineen jne. Oppikirjojen tarkkuudella jota reaalimaailmassa tuskin näkee. Lisänä vielä lisää puuhaa projektin käyettävyyden suunnittelusta rinnalla suoritettavasta Käytettävyys ohjelmistoprojektissa -kurssista. Molemmat ovat käytettävyyden pääaine-opiskelijalle pakollisia suorituksia.
Mutta ettei keskeyttäminen kuulostaisi liian mukavalta, opintoneuvojan mukaan opintoni on siirrettävissä uuden kaksiportaisen järjestelmän alaisuuteen ja se teettäisi vain kandin työn lisää. Tampereella se kuulemma keskimäärin tarkoittaisi seminaarityön tekemistä.
Eli jatkan siis puuhastelua Hervannassa. Opiskelija-asunto on samassa asuntolassa kuin ennenkin, tosin toisella puolella pihapiiriä. Kansainvälisyys jatkuu yhä sillä kämppikseni on korealainen... Harmi etten koreaa juuri oppinut, mutta ainakin olen vakuuttanut taidoilla syödä riisiä puikoilla.
24. syyskuuta 2009
Jatkosta
Kun nyt muutenkin koittaa jatkaa asioita siitä mihin on jäänyt tämän bloginkin jatkoa voisi harkita. Mutta ihan lämpimikseen ei välttämättä viitsi ja koska taukoa on jo kertynyt päälle vuoden verran mahtaako tätä kukaan edes lukea...
Eli jos joku on sitä mieltä että tänne olisi syytä vielä jatkossa ilmestyä päivityksiä voi vastata tähän viestiin tai henk.koht. sähköpostilla osoitteisiin thebull[at]gmail.com , hannu.pulli[at]gmail.com tai [at]tut.fi ihan oman harkinnan mukaan.
Eli jos joku on sitä mieltä että tänne olisi syytä vielä jatkossa ilmestyä päivityksiä voi vastata tähän viestiin tai henk.koht. sähköpostilla osoitteisiin thebull[at]gmail.com , hannu.pulli[at]gmail.com tai [at]tut.fi ihan oman harkinnan mukaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)